Kun nyt on joulut ja uudet vuodet onnellisesti saatu pois päiväjärjestyksestä, on hyvä tarkastella tulevan kevään askareita: Kaikenlaisen hyväkuntoisen käytetyn tavaran keräys jatkuu, voimme tehdä sitä jatkuvatoimisesti. Joten kun tulee kevätsiivouksen aika, tai muutto, tai muuten vain kaappien tyhjennys, otamme vastaan kaiken hyväkuntoisen tavaran. Erityisen mielellämme otamme vastaan kodin sisustukseen ja taloudenpitoon liittyvää tavaraa, koska lastenkodistamme lähtee useita nuoria tämän vuoden alkupuoliskon aikana omaan elämään. Huonekalut kelpaavat myös! Järjestämme tarvittaessa kuljetuksen!
Jos lastenkotilapsen elämä ei ole muutenkaan varmasti ollut sitä kaikkein auvoisinta lapsuutta, ei kyllä itsenäistymisen alkukaan pane kadehtimaan: Kunta, josta lapsi on kotoisin, antaa pahimmassa tapauksessa vain neljä paljasta seinää asuntolassa. Ei ole kotia, jonne soittaa, kun jääkaapissa on vain valo... Ei vanhempia, joilta voisi pyytää rahallista tukea tiukan paikan tullen.
Olenkin ymmärtänyt, että tämä elämäntilanne on lastenkotilapsen elämässä se kaikkein heikoimmin tuettu. Niin kauan kuin hän asuu lastenkodissa, hän on, vaikka olosuhteet ovatkin puutteelliset, kuitenkin turvassa ja valvonnan alla, mutta sieltä poistuttuaan nuori on altis ja haavoittuvainen, kuten kaikki nuoret ovat, mutta ilman lapsuudenkodin ja omien vanhempien taustatukea. Erityisen karmealta tuntuu se, että jotkut kunnat majoittavat nämä nuoret asuntoloihin, joissa toiset asukkaat ovat mm. vankilasta vapautuneita ja muita yhteiskuntaan sopeutumattomia henkilöitä. Sieltä löytyy elämänkokemusta ja roolimalleja!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti