lauantai 12. tammikuuta 2013

Vaikka bloginpitäjä lepää, lapset kasvaa...

Uusi vuosi vanhat kujeet! Yleisön pyynnöstä kokoan jälleen itseni ja ryhdyn välittämään tunnelmia ja kuulumisia lastenkodista. Edellisestä postituksesta on kulunut 20 kuukautta - no eihän se mikään elinikä ole!

Tänä aikana on suomalaisyhteisö kasvanut, ja kasvaneet ovat myös lapset lastenkodissa. Joka vuosi 2-3 lasta itsenäistyy ja aloittaa oman elämän. Kolmen viime vuoden aikana on autettu asunnon hankinnassa ja remontoinnissa seitsemää nuorta. Suurimmalla osalla heistä on asiat vallan mainiosti; he ovat töissä ja muutamat perustavat jo perhettä. Nuorten elämää seurataan, koska asunnot ovat Lootus Tulevikku -yhdistyksen nimissä. Jos asuntojen kuluja ei makseta säännöllisesti, se on hälytysmerkki.

Lastenkodin johtaja vaihtui syksyllä 2011. Tämä ei tuonut tullessaan suuria muutoksia. Joitakin hauskoja ideoita ryhdyttiin kyllä toteuttamaan: kellariin rakennettiin kuntosali, muutama laite saatiin lahjoituksena. Kuntosali on nuorten, kasvavien miesten suosiossa. Laitteita ei ole paljon, ja lahjoituksia sinne toivotaan.

Koska osa kasvattajista lähti vanhan johtajan mukana uuteen lastenkotiin, jäi myöskin käsityöpiirin työ alkutekijöihinsä. Syksyllä 2011 käynnistettiin askartelutoiminta, jonka tuloksia käytiin myymässä lastenkotien joulumyyjäisissä Tallinnassa. Kaikki lapset, jotka osallistuivat käsitöiden valmistukseen (kortit, koristellut pullot ja lautaset, seinäkellot, joulukoristeet), saivat ylimääräistä taskurahaa myyjäisten tuotosta. Lopulla rahalla vuokrattiin suuri bussi, ja käytiin joukolla Tallinnassa elokuvissa, ja elokuvan jälkeen kävelemässä Toompealla.




sunnuntai 1. toukokuuta 2011

Kevättä rinnassa

Vappuaattona lastenkodissa pidettiin pihan siivoustalkoot. Purettiin kaatumaisillaan oleva liiteri/katos, haravoitiin ja lopuksi tietysti grillattiin! Joskus pitää kyllä pyytää sieltä shaslikin resepti, en ole oikeastaan missään saanut parempaa. Toimme Tallinnasta pakettiautollisen huonekaluja, kylpyhuonekalusteita ja muuta sisustustavaraa, joka tuli todella tarpeeseen, koska paraikaa remontoidaan kahta asuntoa.

Samana päivänä käynnistettiin uusi projekti: käsityöpiiri, joka hyödyntää lahjoituksista tullutta vaatemateriaalia eri tavoin. Vappuaattona aloitettiin ompelukoneen käytön opetuksesta. Mukaan tuli kolme lastenkodissa asuvaa nuorta naista. Tarkoitus on ompelukoneen lisäksi oppia käyttämään kangaspuita, joita on saatu lahjoituksena kahdet. Kangaspuut vaativat enemmän tilaa, ja lisäksi on vielä investoitava lisätarvikkeisiin, ennen kuin niitä päästään käyttämään. Suuri ajatus on, että tästä toiminnasta syntyy tuotteita, joita markkinoidaan eri kanavissa: internetissä ja erilaisilla markkinoilla.

Hankkeen vetäjänä on yksi lastenkodin kasvattajista. Hän näkee tämän mahdollisuutena opettaa nuorille työn tekemistä, vastuun ottamista, motivaattorina tietysti se, että tuotoksista saatava tulo tulee myös nuorten hyväksi.

Lastenkodin johtajan mukaan heidän tilastotietonsa näyttävät viimeisen kymmenen vuoden ajalta, että 85 % itsenäistyneistä nuorista päätyy ensimmäisen vuoden aikana joko vankilaan tai vakavaan päihderiippuvuuteen. Senpä vuoksi on kunnon asunnon saaminen itsenäistymisen alussa todella tärkeää. Mutta sen lisäksi tarvitaan myös oppia rahavarojen käytöstä, oman talouden suunnittelusta. On myös esiintynyt tapauksia, joissa lastenkodista tullut nuori on tullut petetyksi työnantajan taholta, palkat on jätetty maksamatta olemattomin perustein ym. Nuori, joka ei ole käytännössä nähnyt, kuinka töissä käydään, ei tiedä, mitä tuollaisessa tilanteessa tulee tehdä.

Ongelmakenttä on todella laaja, ja sitä on vaikea hallita. Lastenkotinuoret ovat helposti haavoittuvia, ja vaipuvat toivottomuuteen vastoinkäymisten edessä. Heidän pitäisi saada paljon enemmän tukea kuin perheessä kasvaneiden nuorten, mutta käytännössä heiltä otetaan oman elämän alussa kaikki tuki pois.

tiistai 19. huhtikuuta 2011

Takaisin ruotuun, bloginpitäjä!

Luvattoman paljon aikaa on kulunut viimeisestä kirjoituksesta. Tämä ei suinkaan tarkoita, että lastenkodin ympärillä ja yhdistyksen tiimoilla ei olisi tapahtunut mitään.

Syksyllä 2010 toteutettiin jälleen joululahjakeräys, joka onnistui odotusten mukaisesti, ja kaikki lastenkodin lapset saivat jälleen toivomansa joululahjan! Tästä kuuluu kiitos kaikille toimintamme tukijoille.

Useissa erissä on myös toimitettu hyväkuntoista tavaraa lastenkodin tarpeisiin: vaatteita, astioita, liinavaatteita, kodin esineitä...

Samoin kuin viime vuonnakin, jatkuu itsenäistyvien nuorten lähteminen omaan elämään. Tänä vuonna pitäisi kuuden nuoren päästä oman elämän alkuun. Tämän vuoksi MTÜ Lootus Tulevikku onkin ostanut jo kolme asuntoa! Asunnot ovat keskimäärin surkeassa kunnossa, ja ne remontoidaan osittain talkoovoimin. Kaikenlaiset remonttitarvikkeet otetaan kiitollisuudella vastaan, kuten: vesihanat, vessanpöntöt, keittiön kaapit, tapetit, maalit, kipsilevyt, laudat, listat...

Panen tähän pari kuvaa, jotta saatte käsityksen, millaisia nämä asunnot ovat ennen remonttia.

Ylemmässä kuvassa kylpyhuone, alemmassa keittiö. Jostain syystä minun täytyy väkisin estää itseäni käyttämästä lainausmerkkejä "kylpyhuone"...


perjantai 11. kesäkuuta 2010

Tällä välin tapahtunutta

Päiväkirjan pitäminen on välillä jäänyt taka-alalle, mutta kerron lyhyesti väliajalla tapahtuneista:

Joulukeräyksestä jääneellä rahalla saatiin hankittua lasten huoneisiin viisi kunnollista suurta lipastoa vaatteiden säilytykseen. Lastenkodin johtaja totesikin, että Tallinnassa on niin paljon enemmän mahdollisuuksia, sellaisia lipastoja niin edullisesti olisi ollut mahdoton löytää Itä-Virumaalta, jossa lastenkoti sijaitsee.

Uunituore yhdistys on käyttänyt voimavaroja kahden nuoren ensikodin remonttiin ja sisustukseen. On kerätty remonttitarvikkeita, kerjätty hinnanalennuksia, saatu myös rahallista tukea remonttien tekemiseen. Yksi asunto oli todella surkeassa kunnossa. Kunta, josta lapsi on kotoisin antoi rahat asunnon ostamiseen, mutta kunnostus jäi Lootus Tulevikku yhdityksen harteille. Tehtävä saatiin suoritettua, toivottavasti saamme jossain vaiheessa kuvia remontoiduista asunnoista.

23.6. on lastenkodissa koulunsa päättävien juhla, johon on tarkoitus osallistua myös suomalaisvoimin.

sunnuntai 21. helmikuuta 2010

Usko tulevaisuuteen

Otsikko on uuden yhdistyksen, viroksi Lootus tulevikku MTÜ, nimi.

Tämä on vastikään perustettu yhdistys, jonka tarkoitus on edistää tämän tietyn lastenkodin kasvattien hyvinvointia. Yhdistys on tarpeen, jotta voisimme hankkia varoja lastenkodin asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi, avustusvarat saataisiin 100 % lasten käyttöön ja varojen käyttö olisi kontrolloitavissa niin, että myös avustusten antajat voisivat olla varmoja avustusten perille menosta. Suomalaisryhmästämme tuli yhdistyksen jäseniksi kaksi, toinen heistä myös hallituksen kokoonpanoon.

Nyt tällä suomalaisavusteisella yhdistyksellä on suuret päämäärät: hankitaan rahastoista tukirahoja erilaisiin projekteihin, etsitään säännöllisiä lahjoittajia, jotta voidaan jakaa oman elämän aloittaville stipendejä...

Lähitulevaisuudessa rahareikiä on: lämmityskattilan uusiminen ja käytävien paloturvallisiksi muuttaminen on tarkoitus tehdä kesällä, valtiolta on jo rahaa luvattu. Koko lastenkoti muuttaa heinäkuuksi kesäsiirtolaan, metsän keskelle lammen rannalle. Sekin vie rahaa, vuokra täytyy maksaa ja palkata tilapäistä henkilökuntaa. Vielä tarvitaan myös kodin sisustusta kolmen nuorenmiehen ensikotiin.

lauantai 16. tammikuuta 2010

Nuoret elämän alkuun

Kun nyt on joulut ja uudet vuodet onnellisesti saatu pois päiväjärjestyksestä, on hyvä tarkastella tulevan kevään askareita: Kaikenlaisen hyväkuntoisen käytetyn tavaran keräys jatkuu, voimme tehdä sitä jatkuvatoimisesti. Joten kun tulee kevätsiivouksen aika, tai muutto, tai muuten vain kaappien tyhjennys, otamme vastaan kaiken hyväkuntoisen tavaran. Erityisen mielellämme otamme vastaan kodin sisustukseen ja taloudenpitoon liittyvää tavaraa, koska lastenkodistamme lähtee useita nuoria tämän vuoden alkupuoliskon aikana omaan elämään. Huonekalut kelpaavat myös! Järjestämme tarvittaessa kuljetuksen!

Jos lastenkotilapsen elämä ei ole muutenkaan varmasti ollut sitä kaikkein auvoisinta lapsuutta, ei kyllä itsenäistymisen alkukaan pane kadehtimaan: Kunta, josta lapsi on kotoisin, antaa pahimmassa tapauksessa vain neljä paljasta seinää asuntolassa. Ei ole kotia, jonne soittaa, kun jääkaapissa on vain valo... Ei vanhempia, joilta voisi pyytää rahallista tukea tiukan paikan tullen.

Olenkin ymmärtänyt, että tämä elämäntilanne on lastenkotilapsen elämässä se kaikkein heikoimmin tuettu. Niin kauan kuin hän asuu lastenkodissa, hän on, vaikka olosuhteet ovatkin puutteelliset, kuitenkin turvassa ja valvonnan alla, mutta sieltä poistuttuaan nuori on altis ja haavoittuvainen, kuten kaikki nuoret ovat, mutta ilman lapsuudenkodin ja omien vanhempien taustatukea. Erityisen karmealta tuntuu se, että jotkut kunnat majoittavat nämä nuoret asuntoloihin, joissa toiset asukkaat ovat mm. vankilasta vapautuneita ja muita yhteiskuntaan sopeutumattomia henkilöitä. Sieltä löytyy elämänkokemusta ja roolimalleja!

lauantai 2. tammikuuta 2010

Avustuskeräyksistä, haloo?

Eesti Ekspressissä (31.12.2009) on artikkeli syöpäsairaalle lapselle kerättyjen avustusrahojen käytöstä. Juttu on varsin ajatuksia herättävä: Lasta käytettiin keräyksen mannekiinina, keräyksellä saatiin kokoon lähes 300 000 EEK rahaa, mutta tämän lapsen hoitoihin siitä rahasta päätyi 55 000 EEK. Keräysilmoituksessa ei mainittu rahojen menevän mihinkään muuhun kuin ko. lapsen auttamiseen. Tapausta verrattiin erääseen aikaisempaan kampanjaan, jossa myös vakavasti sairas lapsi antoi kampanjalle kasvot, mutta ilmoituksessa kerrottiin, että kerätyt varat käytetään n. 20 samaa sairautta potevan lapsen auttamiseen.

Yleishyödyllinen yhteisö, joka keräyksen toteutti, väittää, että suullisesti oli sovittu siitä, että keräyksen tuotosta tämän suuruinen summa tulee tälle lapselle. Rahaa on jäljellä 190 000 EEK, joka on tarkoitettu muiden (sairaiden) lasten auttamiseen. Perhe vaatii koko summaa itselleen, koska koko raha kerättiin heidän poikaansa käyttäen. Yleishyödyllinen yhteisö MTÜ Naerata Ometi (vapaa käännös: Hymyile toki) väittää, että perhe alkoi käyttää rahoja epätarkoituksenmukaisesti. Perhe on tehnyt asiasta rikosilmoituksen, joten ehkä puolueeton totuuskin joskus selviää.

Artikkelissa on yllä referoidun tekstin lisäksi suuri kuva pojasta isänsä kanssa, sekä erikseen otsikoitu pyyntö lähettää apua pojan pankkitilille. Tämä osa on se, mikä nostaa minun niskakarvani pystyyn. Tuntuu siltä, että tarkoitus on kerätä ilmaisella mainoksella Ekspressissä vielä se, mitä saadaan. Eikö tämä ole lapsen hyväksikäyttöä? Artikkelista käy ilmi, että lapsi ei tällä hetkellä tarvitse lääketieteellistä apua, keräyksestä saatu rahakin käytettiin lapsen toipumisen edistämiseen parantolassa.

Toisaalta taas: eikö lapsen vanhempien taloudellisen tilan kohentaminen ilman muuta koidu myös lapsen hyödyksi? Jos voidaan korjata autoa tai laittaa kasvihuoneelle lasit, siitä hyötyy myös ko. lapsi. Mutta ovatko lahjoittajat halukkaita auttamaan tällaisissa projekteissa? Artikkelissa oli asiaa kysytty kahdelta lahjoittajalta, joista toinen oli sitä mieltä, että raha pitäisi mennä juuri ilmoituksessa olleelle lapselle, toisen mielestä raha voi mennä myös jonkun toisen sairaan lapsen auttamiseen.

Tullaan perimmäisten kysymysten äärelle: Kuinka huonot olot pitää olla, että vapaaehtoiskeräykset ovat oikeutettuja? Kuka on pätevä päättämään, miten keräysvaroja käytetään? Meneekö lahjoittamani raha siihen tarkoitukseen, mihin haluan sen menevän?